TASAN KAKSI KUUKAUTTA

Pitkasta aikaa minulla on aikaa miettia mita tanne kirjoittelisin! Paljon on tapahtunut sitten viimekirjoituksen, ja koti-ikavakin on lieventynyt. Kohta on edessa syysloma ja mieliala sen kun kohoaa. Minulla oli tosiaan pari viikkoa sitten vaihto-oppilastapaaminen muiden Colorado/Wyoming alueella asustelevien YFUn kautta olevien oppilaiden ja heidan isantaperheidensa kanssa. Se lienee syykin akilliseen mielialankohoamiseen, koska loppujenlopuksi muut vaihto-oppilaat ovat niita ihmisia jotka oikeasti ymmartavat milta tuntuu jattaa kaikki vanha ja tuttu ja tupsahtaa keskelle taysin uutta. Ihmetyksen, inhoamisen ja tykkaamisen kohteet ovat usein samat, olivatpa nama ihmiset sitten Skandinaviasta, Aasiasta tai Lahi-Idasta. Suurin osa eroista johtuu erilaisista persoonallisuuksista, ei niinkaan kauheasti kulttuureista.Tapaamisesta sai kauhottua paljon energiaa ja ihmisia joille soittaa tai tekstata kun on paha paiva. Opinpahan pari asiaakin siella: ala syo liikaa ennen nukkumaanmenoa, alaka missaan nimessa puhu jaakiekosta ruotsalaisille jos haluat sailyttaa rauhan ja harmonian. 

Koulu tahtoo valilla olla melkoista tuskailua, etenkin englanti tokkii valilla. Englannissa nimittain luemme Iliad- kirjaa, mika on vahan niinkuin joku muu kuin suomalainen yrittaisi lukea Kalevalaa. Toisin sanoen se on vaikealukuista ja vanhaa tekstia, joka vaantaa aivot kieroon. Meidan pitaa tehda siita lukuisia esseita, mika ei aina houkuttele. Toisin sanoen olen aika varma etta Achilles, Hector, Agamemnon ja muut hahmot alkavat kohta valua korvistani ulos. 

Nyt on sitten aika hammastella(<--taman takia minun pitaisi ehka kirjoittaa nama kirjoitukset omalla koneellani, missa minulla on tarvittavat aakkoset..) tata saanvaihtelua. Me saimme ensilumet tanne viimeviikolla! Pari paivaa ennen ensilumia ihmiset kulkivat tyytyvaisina shortseissa 27 asteen lammossa. Ensilumi suli pois akkia, ja lampimat ilmat palasivat takaisin joskin parin paivan viiveella. Viikonloppuna paivat olivat hadin tuskin nollan ylapuolella. Pitaa varmaan alkaa katselemaan talvikenkia ja takkeja.. Joskin nyt lampotila on takaisin 20 asteessa. Saapi sitten nahda kuinka kauan se pitaa.

Mistas mina viela kirjoittaisin? No, ehka odotan seuraavat kaksi viikkoa ennen kuin kirjoitan lisaa... Vitsi vain, koetan paivitella tata viikoittain, aika vaan on aika kortilla. Enemman tekemista kuin aikaa. Mutta saittepahan nyt kunnon annoksen taas elamaani taalla, eika kavereideni tarvitse enaa lahetella minulle jatkuvia muistutuksia blogini olemassaolosta, tai kysella vielako elan ja hengitan.