Ystävänpäivän kunniaksi aion tehä itelle palaveluksen ja kirjottaa Oulun ihanaisella murteella. Täällä vietän siis ystävänpäivän iltaani, katsellen jäkistä telkkarista (Minnesota Wild vs. Colorado Avalanche). Minnesota Wildia jaksan seurata enemmänki ku siinä joukkueessa on (mun tietääkseni) 3 suomalaista pelaajaa, Mikko Koivu, Mikael Granlund ja Niklas Bäckström. Tarkotuksena on mennä muitten foreignereiden kanssa kattoon yks peli Avalanche vs Wild. Tiiä vaikka tota pääsis jutustelemaan maanmiesten kanssa.
Tulipahan nyt koettua amerikkalainen ystävänpäivä, mikä on siis erittäin couple keskeinen, toisin ku Suomessa missä se on enemmänki ystäviä varten. Erään mun kaverin mielipide ystävänpäiväkorteista: "I don't wanna give a Valentine's Day card to anyone else but my boyfriend cuz I feel like if I give it to my friend, I say "have a good sex life" and that would be really awkward." En voinu sanoa muutaku täh. Soitin aamulla parhaalle ystävälleni pikapuhelun, oli ihana puhua senki kans ihan vaan puhelimessa pitkästä aikaa. Oli huvittava bongata ilmeitä mun ympäriltä ku ihmiset mietti mitä ihmeen kieltä mahan puhua. Mää en vaan jotenki vieläkään sulata sitä ettei ihmiset ymmärrä jos puhun suomea. Se vaan tulee iteltä nii luonnostaan. Olin joskus mun kaverilla yötä ja olin niin väsyny että alkoin vaan suomeksi sille jotaki höpöttään jostai synttäreistä.. Aamulla se sitte kysy että voinko mää toistaa mitä mää sanoin edellisenä iltana ku se ei oikeen ymmärtäny. Se on siis saksalainen, ja se luuli eka että puhuin enkkua kauheen huonolla aksentilla.
Täällä sää heittelee niin paljo ihan yhenki päivän sisällä etten ikinä tiiä pitäskö mun laittaa t-paita vai villapaita kouluun. Tännäänki olin mun semmosella painonnostotunnilla (3 tyttöä ja 30 poikaa, opettaja on poikien amerikkalaisen jalkapallojoukkueen päävalmentaja) ja me kävästiin ulkona pikku happihyppelyllä. Ulkona ku oltiin nii aurinko paisto ja ei ollu vielä kauheen kylymä. Ku sisälle päästiin ja kymmenen minuutin päästä kattoin ulos ikkunasta nii oho, sato lunta. Mutta siis meillä on ollu jo pari semmosta kahenkymmenen asteen päivää.
Oltiin yks päivä mun aasialaisten kavereitten kans jäätelöllä. Se myyjä oli sellanen hyvännäkönen parikymppinen mies joka huomas mun hammaskorun ja oli silleen onko sulla aksentti jne jne. Sitte ku koitin coolina oikeesti jotaki tilata, ja se kysy että what size ja mää kuulin että what sucks ja toistin hämmentyneenä että what sucks ja se oli silleen nii haluakko small, medium or large ja mää olin sille oho ja alkoin vaan nauraan ja se oli sillei täh. Mutta nii, noloja tilanteita tulee ja menee, eikä niiltä voi välttyä ku elää paikassa missä ei puhuta omaa äidinkieltä. Mulla auttaa monesti se etten kummiskaan tuu näkemään näitä ihmisiä ennään nii ihan sama. Ja oon oppinu nauraan itelleni.
Mutta meen tästä suihkuun ja pakkaamaan ku meen viikonlopuksi erään saksalaisen vaihtarikaverin luo, joka siis asuu laamafarmilla. Taisin laittaakki laamoista kuvan. Ja lupaan palata takas kirjakieleen! Pittää sitä vaan joskus omaa murrettaki käyttää :) PS. HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ <3
Miksi pitää palata kirjakieleen?:o murretta on paljon mukavampi lukea ja kuulostaa luonnollisemmalta!
VastaaPoistaMuch love,
VastaaPoistaWengie
www.wengie.com"
"so happy I found this blog randomly <3